Miksi meidän on niin vaikea palvella Herraa vapaudesta käsin? Menemme niin helposti lainalaisuksiin, tekemällä lakeja itsellemme, joita yritämme orjallisesti pitää, tai sitten menemme toiseen äärilaitaan antamalla vapautemme koitua yllykkeeksi lihalle. Onko olemassa kultaista keskitietä, jolla olisi turvallista vaeltaa? Kyllä. Jeesus Kristus on tie, jolta ei eksy hullutkaan, jos vain Hänestä kiinni pitävät. Uskonelämä kokonaisuudessaan on Jumalan vaikuttamaa. Omassa lihassamme ei asu mitään hyvää. Työ on yksin Jumalan aikaansaamaa. Joh 3:6: Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Puuhaamalla ajallisissa asioissa, alistumatta Hänen hallintaansa, todistamme, ettemme halua kasvaa. Armonsa tahtoo vaikuttaa meissä vaelluksen Hänen tahtonsa mukaan. Tiit 2:11-12: ..Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille 12. ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa.
Vapaudessa pysyminen on pysymistä Kristuksessa. Hän on vapahtajamme ja Hän on hankkinut oikeuden, vanhurskauden ja vapauden kansalleen. Hebr 2:14-15: Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on perkeleen, 15. ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia. Jeesus sanoi itsestään Luuk 4:18: "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta. Tiit 2:14: hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee. Apt 13:38-39: hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus 39. ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla. Room 6:20, 22: kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta. 22. Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.
Sana sanoo, että Pyhä Henki näyttää todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion ja on Jumalan kieltämistä, jos emme ota todistustaan vastaan, vaan hellittelemme ja puolustelemme syntejämme, tunnustautumatta syntisiksi ja armoa tarvitseviksi. Synnin orja ei voi olla vapaa. Synti on aina synti, vaikka emme sitä siksi näkisi omantuntomme paatumuksen vuoksi.
Jumalaa rakastava ottaa itsestään vaarin ja karttaa syntiä. Hän elää aralla tunnolla Sanan edessä. Jos tunnemme parhaan miksi vaihtaisimme sen huonompaan ja vaihtaisimme Jumalan tarjoaman elämänlahjan synnin palkkaan? Jumalan armo on liian kallisarvoinen tuhlattavaksi maailman riennoissa. Jos taas pidämme halpana Kristuksen ainutlaatuista pelastustyötä, näkemättä sitä ainoana toivonamme´, luovumme armosta, joka on tarjottu meille pelastukseksi. Gal 6:7-9: Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. 8. Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää. 9. Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy. 1 Kr 15:33: Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee." 34. Raitistukaa oikealla tavalla, älkääkä syntiä tehkö. Room 6:11-18: ...pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. 12. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille, 13. älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle. 14. Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. 15. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! 16. Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi? 17. Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut, 18. ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi! niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen. Nämä kehoitukset pyhään elämään ovat hyödyllisiä, mutta siitäkin huolimatta pysymme syntisinä ja itsessämme kelpaamattomina ja edelleenkin ainoa Jumalalle kelpaava pyhitys on Jeesuksen synnitön vaellus.
Sanasta näemme Jumalan tahdon. Mielipiteemme tulisi muuttua vastaamaan Raamatun Sanaa, eikä toisinpäin. Sana tulee ottaa vastaan, jotta se saisi vaikuttaa meissä. Täydellinen riippuvuus Jumalasta on sekä vapauden edellytys, että sen päämäärä. Olemme samaan aikaan Herran vapaita ja Kristuksen orjia. Sana sanoo, että rakkautta tulee noudattaa totuudessa ja uskon että sama pätee vapauteenkin nähden. Oikeaa vapautta ei voi olla ilman totuutta(Jeesusta). Tämän todistaa Joh 8:31-32 ja 36: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; 32. ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi." 36. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi. Jaak 1:21-27: pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa. 22. Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne. 23. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; 24. hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli. 25. Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään. 26. Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha. 27. Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta. Tässäkin on hyvä muistuttaa, että jos näiden jakeiden noudattamisessa pitäydymme vain sanaan, totuuteen emmekä Sanaan ja Totuuteen(Jeesukseen), ei Kristus ole oleva meille miksikään hyödyksi. Olemme joko vapautetut synneistämme Kristuksessa tai kuolemme synteihimme ilman Hänen hyväksemme luettavaa vapautustyötään.
Ihminen on luonnollisesti taipuvainen perustamaan lain tekoihin sekä ajattelemaan ja vaeltamaan lihan mukaan, siksi pitäisi tutkia vaelluksemme Jumalan Sanalla, ettemme eksyisi, vaan tietäisimme ojentautua tahtonsa mukaan. Lihan mieli on vihollisuutta Jumalaa vastaan, mutta uskovalla on Hengen mieli, joka tahtoo samaa kuin Jumala ja jolle hän haluaa olla kuuliainen. Paavali toteaa Galatalaisista näin: Gal 3:3: Niinkö älyttömiä olette? Te aloititte Hengessä, lihassako nyt lopetatte? Gal 5:7-10: Te juoksitte hyvin; kuka esti teitä olemasta totuudelle(Jeesukselle) kuuliaisia? 8. Houkutus siihen ei ole hänestä, joka teitä kutsuu. 9. Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan. 10. Minulla on teihin se luottamus Herrassa, että te ette missään kohden tule ajattelemaan toisin; mutta teidän häiritsijänne saa kantaa tuomionsa, olkoon kuka hyvänsä. Pahinta on kyseenalaistaa Kristuksen uhrin riittävyys ja lisätä Kristuksen nimeen mutta- tai jos-sanoja. Monasti pidämme lain noudattamista armon kunnioittamisena, mutta lain lisääminen armoon on itse asiassa armosta luopumista. Ne ovat täysin päinvastaisia ja kummallakin on eri tehtävänsä. Armo pelastaa uskon kautta, laki kasvattaa ja ajaa ihmistä syntisenä armon alle. Armosta luopumista ei ole Jumalan lain täyttämättä jättäminen vaan Kristuksen uhrin ylenkatsominen. Näin todistaa Gal 5:4: Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.
Vapaudessa eläminen ei ole passiivisuutta, vaan monasti kovaa taistelua lihan ja Hengen välillä, sekä puolustautumista saatanaa vastaan. Tätä taistelua saamme käydä loppuun saakka. Lopullista voittoa emme kuitenkaan saavuta omien taistelujemme vaan Kristuksen taistelun tähden. Gal 5:13, 16-18: Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa. 16. vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. 17. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. 18. Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla. Gal 4:31-5:1: Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan. 1. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. 2 Kr 2:17: Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus. 1 Kr 8:9: Katsokaa kuitenkin, ettei tämä vapautenne koidu heikoille loukkaukseksi. Tästä Jeesus antoi esimerkin, kun Hän kysyi Pietarilta: Joh 17:25-27: Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?" 26. Ja kun hän vastasi: "Vierailta", sanoi Jeesus hänelle: "Lapset ovat siis vapaat. 27. Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi." Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei rakenna, tai hyödytä.
Rakkaus on lain täyttymys ja joka rakastaa hän on Jumalasta syntynyt ja pysyy Jumalassa. Jeesus käski rakastamaan kaikkia. Mat 5:44: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat. 1 Piet 2:15-16: sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä- 16. niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat. Room 12:21: Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.
Maailma viettelee houkutuksillaan ja lupaa valheellista vapautta, joka ei ole todellista vapautta, vaan petosta. Se tarjoaa vain lihallista vapautta, eikä todellista Hengen vapautta. Se on vapautta tehdä oman mielensä mukaan, vapautta ilman minkäänlaisia lakeja ja rajoituksia. Tämä vapaus osoittautuu lopulta orjuudeksi.
Saatana yrittää myös syyllistää ja taakoittaa meitä. Emme saa olla ihmisten ja perinnäissääntöjen orjia, vaan meidän tulee rakkaudesta käsin palvella Jumalaa sen voiman mukaan, jonka Hän vaikuttaa, sallimatta kenenkään vallita uskoamme tai masentaa meitä syytöksillään ja loukkauksillaan. Kol 2:16-23: Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, 17. jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen. 18. Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama 19. eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua. 20. Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: 21. "Älä tartu, älä maista, älä koske!" 22. - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta -ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? 23. Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.
Emme saisi olla kuitenkaan pahennukseksi, vaan meidän tulisi kirkastaa Herraa ja tutkia mitkä ovat tekojemme motiivit ja vaikuttimet. 1 Kr 16:14: Kaikki, mitä teette, tapahtukoon rakkaudessa. Tim 1:5: käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta. Pietari kehottaa johtajia puhdassydämiseen ja esimerkilliseen palvelemiseen. 1 Piet 5:2-3: kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta, 3. ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina. Paavali osoittautui koetuksissa uskolliseksi Jumalan palvelijaksi. 2 Kr 6:3-10: Me emme missään kohden anna aihetta pahennukseen, ettei virkaamme moitittaisi, 4. vaan kaikessa me osoittaudumme Jumalan palvelijoiksi: suuressa kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädissä, ahdistuksissa, 5. ruoskittaessa, vankeudessa, meteleissä, vaivannäöissä, valvomisissa, paastoissa; 6. puhtaudessa, tiedossa, pitkämielisyydessä, ystävällisyydessä, Pyhässä Hengessä, vilpittömässä rakkaudessa, 7. totuuden sanassa, Jumalan voimassa, vanhurskauden sota-aseet oikeassa kädessä ja vasemmassa; 8. kunniassa ja häpeässä, pahassa maineessa ja hyvässä, villitsijöinä ja kuitenkin totta puhuvina, 9. tuntemattomina ja kuitenkin hyvin tunnettuina; kuolemaisillamme, ja katso, me elämme, kuritettuina emmekä kuitenkaan tapettuina, 10. murheellisina, mutta aina iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.
Jeesus lupasi antaa meille rauhansa. Mutta Hän ei anna niin kuin maailma antaa ja siksi tulee kaikessa panna uskalluksemme Häneen ja uskoa sielumme Hänen haltuunsa. Hänen rauhansa ei ole kiinni ulkoisista oloista, vaan on lähtöisin Hänestä, siksi sitä ei voi epävakaisuutemme ja maailman myrskyt horjuttaa. Paavali kertoo näistä myrskyistä: 2 Kr 7:5: ei Makedoniaan tultuammekaan lihamme saanut mitään rauhaa, vaan me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja, sisältäpäin pelkoa. Eikö Paavalilla ollut rauhaa sisimmässä, koska hän tunsi sisimmässään ahdistusta ja pelkoa? Uskon että oli, sanoohan Paavali Room 8:35-37:ssä: Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? 36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina." 37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. 38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, 39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Näissä kaikissa saamme voiton, emme näistä kaikista. Ei meidän tule niinkään odottaa pääsyä vaikeuksista, kuin voimaa niiden kestämiseen. Rauhallisuus ja luottamus on väkevyytemme ja Herran kirkkaus näkyy parhaiten pimeässä ja voimansa koetuksen kestämisessä. Pysykäämme lujina uskossa Kristukseen! Amen