Otollinen aika
Kun odotamme Jeesuksen paluuta, Raamattu ohjaa meitä samalla valvomaan hengessämme, rukoilemaan täynnä uskoa, tekemään hyviä tekoja ja levittämään evankeliumia. Olen huomannut, että Vapahtajan paluusta opettaminen lisää intoani evankelioida.
Alkuseurakunnan ajoista lähtien Herran paluu on innostanut uskovia viemään hyvää sanomaa eteenpäin. Paavali julisti korinttolaisille: "Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä." (2 Kr 6:2.) Näin aikojen lopulla meidän tehtävämme on kalastaa evankeliumin verkkoon mahdollisimman suuri saalis.
Jumala on antanut meille toimeksiannon: saamme sijoittaa aikamme, kykymme ja vaivannäkömme lähimmäistemme hyväksi. Jeesuksen toinen tulemus suo meille etuoikeuden antautua Jumalan käyttöön. Voimme todistaa Herrastamme koko elämällämme.
Raamattu varoittaa meitä pensistymästä. "Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla, ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta. Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa." (Mk 13:35-37.)
Meidän velvollisuutemme on valvoa ja olla valppaina. Simson menetti voimansa nukkuessaan (Tu 16:16-21). Uni valtasi kymmenen neitsyttä, jotka odottivat yljän tuloa (Mt 25:1-13). Onneksi viisi heistä oli valmistautunut ja saattoi sytyttää lamppunsa, kun kuulivat varoitushuudon.
Jeesuksen paluun pitäisi herättää meitä, ei saada vaipumaan uneen, koska me olemme vallkeuden lapsia. Sen tähden meidän pitää valvoa ja olla raittiita. "Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit, ja olkoon pukunamme uskon ja rakkau,ien haarniska ja kypärinämme pelastuksen toivo." ( 1 Ts 5:8.)
James F. Hardman
(Airut 5/1998)