Jumalan kirkkautta?

Itsekeskeisyys on epämiellyttävä ominaisuus. Onko voitto ylpeyden synnistä mahdollista? Se, jota Jumala saa kouluttaa, oppii tyhjentymään itsekeskeisyydestä, antamaan tilaa Jumalan ajoitukselle, huolenpidolle ja kunnialle.

"Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi." (2 Pt 5:6.)

Voimme voittaa ylpeyden siten, että teemme oman osuutemme ja luotamme siihen, että Jumala hoitaa omansa. Meidän osuutenamme on nöyrtyä ja Jumalan osuutena korottaa. Nöyrtyminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että meidän pitäisi itse yrittää poistaa ylpeys luonteestamme ja synnyttää nöyryyttä. Nöyryyden syntyminen on Jumalan työtä, sen korottamisen sisin olemus, josta hän puhuu ylläolevassajakeessa.

Luottavaisesti

Tuo korottaminen merkitsee sitä, että hän muovaa sinua kohti rakkaan Poikansa kaltaisuutta. Sinun tehtäväsi on käyttää hyväksesi jokainen tilaisuus, jossa voit nöyrtyä Jumalan ja ihmisten edessä.

Käsky nöyrtyä on muuttumaton. Pyri noudattamaan sitä vakaasti, sillä huolimatta kaikista lankeemuksistasi tällä alueella voit luottaa siihen, että Jumala armossaan toimii sinussa ja antaa sinulle voittoja. Pyhä Henki osoittaa sinulle kyllä, kun lankeat ylpeyteen. Ota vastaan kiitollisuudella kaikki, minkä Jumala sallii ystävien tai vihollisten taholta muistuttaakseen sinua nöyrtymisen tarpeestasi ja auttaakseen sinua nöyrtymään.

Valmistelu

Kun Jumala tekee työtään ihmisten elämässä, siinä on kaksi vaihetta: valmistelu ja täyttymys. Valmisteluvaiheessa Jumala muovaaja kouluttaa ihmistä. Ihminen epäonnistuu välillä, mutta kaipaa parempaa. Kun Jumalan lupaus alkaa toteutua ihmisen elämässä, on kyseessä täyttymyksen aika. Ihmisen ei tarvitse enää taistella jonkin tietyn asian kimpussa, vaan hän saa nauttia lupauksen toteutumisesta.

Aloite

Jumala on aloitteentekijänä kaikessa hengelliseen elämäämme liittyvässä. Tehtyään aloitteen hän odottaa ihmisen vastaavan siihen. Pyrkiessään kuuliaisuuteen ihmisen täytyy oppia tuntemaan oma voimattomuutensa. Näin hän tahtoo epätoivoissaan kuolla omalle itselleen ja on valmiimpi vastaanottamaan Jumalalta lupauksen täyttymyksen. Jumala on kaiken alkuunpanija; hän on myös päämäärämme.

Epätoivo ja toivo

Pyrkiessämme edistymään nöyrtymisen koulussa, huomaamme kipeästi, miten syvälle ylpeys on meihin juurtunut. Emme haluakaan tyhjentyä itsestämme ja luopua esimerkiksi ihmissuosiosta. Emme myöskään kykene omin voimin kukistamaan ylpeyden kauhistavaa hirviötä.

Jumalassa on kuitenkin toivomme. Meidän kannattaa vain jatkaa sinnikkäästi nöyrtymistä Jumalan ja ihmisten edessä aina tilaisuuden tullen, näyttipä ylpeyden voima miten suurelta tahansa. Yksittäiset teot muodostavat tapoja, tavoista kehittyy asenteita, asenteet vaikuttavat tahtoomme, ja näin luonteemme lujittuu jumalan tahdon mukaiseksi. Tässä tapahtumaketjussa Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä.

Vakuus

Kun Jumala alkaa lupauksensa mukaan korottaa ihmistä, mistä oikein on kyse? Luodun olennon suurin kunnia on olla vain astia, joka ottaa vastaan vain Jumalan kirkkautta, nauttii siitä ja tuo esiin Jumalan kunniaa. Ihminen voi olla tällainen astia vain silloin, kun hän tahtoo tyhjentyä omasta itsestään, niin että Jumala voi täyttää hänet. Vesi täyttää ensin aina syvänteet. Mitä tyhjempi ihminen on Jumalan edessä, sitä nopeammin Jumala voi hänet täyttää kirkkaudellaan ja omalla itsellään.

Jumalan lupaama korottaminen on olemukseltaan nöyrtymisen seurausta. Se on Jumalan Karitsan oman nöyryyden omistamista. Jeesus itse on todistuksena Jumalan lupaamasta korottamisesta nöyrtymisen seurauksena. Hän on vakuutena siitä, että tämä lupaus voi toteutua meidänkin elämässämme. Ottakaamme hänen ikeensä päällemme ja oppikaamme hänestä, sillä hän on hiljainen ja nöyrä sydämeltä. Jos me vain tahdomme kumartua hänen puoleensa, niin kuin hän on kumartunut meidän puoleemme, me saamme kantaa samaa iestä sopusoinnussa hänen kanssaan.

Jeesuksen läsnäolo

Kun tulemme yhä enemmän osallisiksi hänen nöyryydestään ja joko nöyrrymme itse tai suostumme ihmisten taholta tulevaan nöyryytykseen, me voimme luottaa siihen, että Jumalan kirkkauden Henki lepää yllämme. Korotetun Jeesuksen läsnäolo ja voima lepäävät nöyrien yllä.

Etsi nöyrtyessäsi ennen muuta Jumalan kunniaa. Hän täyttää sinut silloin kirkkaudellaan. Kun Jumalan kaiken läpitunkeva elämä saa sinut valtaansa, ei ole mitään niin luontevaa ja ihanaa kuin tyhjentyä itsestään. Ihmisellä ei ole enää niin paljon tarvetta ajatella itseään, koska hän on Jumalan lumoissa. "Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan." (2 Kr 12:9.)

Rakkauden lämmössä

Uskovan pyhitys ei edisty, jos hän yrittää selvitä siitä omin voimin. Omavanhurskaus iloitsee omasta kuvitellusta erinomaisuudestaan. Hän ei tunne Kristuksen kaltaista nöyryyttä. Aidosti nöyrän ihmisen elämän on leimannut vaatimattomuus, joka ei pyri kiinnittämään kenenkään huomiota itseensä.

Kun olemme Jumalan valtaamia, voimme kadottaa elämämme. Auringon säteissä tanssivan pölyhiukkasen pienuus tulee esiin valon valtavassa kirkkaudessa. Nöyryys merkitsee sitä, että me olemme kumartuneet syvään Jumalan kasvojen edessä ja iloitsemme hänen rakkautensa lämmöstä ja valosta. Näin pieni ihminen saa ikään kuin upota Jumalan rakkauden valtamereen.

Särjettyjen sydämet eläviksi

Opettakoon Jumala itse meille, miten olennaista nöyryys on hengellisen elämämme kannalta. Hän itse sanoo: "-näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi." (Jes 57:15.) Olkoon tämä meidänkin perintöosamme.

"Tahdon olla tyhjempi ja puhtahampi astia, jota ihmiset ei huomaa, täynnä yksin Kristusta:

Andrew Murray

(Airut 4/1999)