Sydämen merkitys hengellisessä
sodankäynnissä
Ihmisen vaikuttimet ovat hänen sydämessään. Elämmekö vain tätä päivää vai myös iankaikkisuutta ajatellen? Sodankäynnin täytyy palvella käytännön päämääriä. Sydämen väärät linnoitukset on kukistettava. Jumala käyttää sitä, jolla on puhdas sydän.
Sananlaskuissa opetetaan: "Neuvotellen suunnitelmat vahvistuvat, ja sotaa on sinun käytävä neuvokkuudella" (Snl 20:18.) Hengellisessä sodankäynnissä on viisasta toimia yhdessä toisten uskovien kanssa, ei yksin sooloillen. Joskus ajatellaan, että hengellisessä sodankäynnissä tärkeintä on voima. Totta onkin, että Jumalan voitelu murtaa kaikki ikeet. Kuitenkaan voima ja tyhmyys eivät sovi yhteen, sillä hengellisessä sodankäynnissä on kyse pyhistä asioita. Me emme myöskään itse näe mitään, ellei Jumala meille näytä. Me olemme täysin riippuvaisia Pyhästä Hengestä ja Jumalan antamista valtuuksista. Kun pysymme hänen antamiensa valtuuksien rajoissa, hän myös suojelee meidät kaikelta pahalta.
Sydämen tila
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, mitä ihmisen sydämen laatu merkitsee hengellisissä asioissa. "Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan pää11ä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä." (1 Ms 6:5-6.) Tämän jälkeen Herra tuhosi ihmiskunnan vedenpaisumuksessa. Vain Nooa perheineen sai armon pelastua.
Jumala oli luonut ihmisen, mutta tämä lankesi syntiin. Jumala tuli murheelliseksi siitä, että ihmisten sydänten ajatukset olivat täysin pahat. Jumala katsoi ihmisten sydänten tilaa päätöstä tehdessään. Sydämemme tila määrää sen, mitä puhumme ja teemme. Sydämessä ovat vaikuttimemme, siksi sydän on Jumalan silmissä tärkeä.
Jeesus opettaa: "Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee." (Mt 24:37-42.)
Lopunaikojen tapahtumilla on välillä peloteltu ihmisiä niin, että he kärsivät seurauksista vielä vuosia jälkeenpäin. En halua tässä pelotella ketään. Lopun aikoina ihmissydänten pahuuden mitta täyttyy kuitenkin niin kuin Nooan aikana, ja Jumala lähettää tuomionsa. Samoin kuin Nooa perheineen pelastui Jumalan tahdon mukaan rakentamassaan arkissa, samoin lopun aikoina pelastuu jäännös ihmiskunnasta: Herran omat. Arkkimme on seurakunta Kristuksessa. Myös lopun aikoina ihmiset elävät syöden, juoden ja naimisiin mennen ikuisuusasioista välittämättä.
Oikea tuomio
Opettaessaan ihmissuhteiden hoitamisesta Paavali puhuu ikään kuin ohimennen myös hengelliseen sodankäyntiin liittyvistä asioista. "Kuinka rohkenee kukaan teistä, jolla on riita-asia toisen kanssa, käydä oikeutta vääräin edessä? Miksei pyhien edessä? Vai ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita? Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia asioita? Jos teillä siis on maallisia asioita ratkaistavina, nekö to asetatte tuomareiksi, jotka ovat halveksittuja seurakunnassa? Teidän häpeäksenne minä tämän sanon. Eikö teidän joukossanne sitten ole yhtäkään viisasta, joka voisi ratkaista veljien välin?" (1 Kr 6:1-5.)
Hengellinen sodankäynti on korkea kutsumus. Ylläolevan raamatunkohdan mukaan me tulemme tuomitsemaan maailman sekä langenneita enkeleitä. Kun puhdassydämiset kulkevat tämän maailman keskellä, he tuomitsevat sen jo pelkällä puhdassydämisyydellään. Ei-uskovat vaivautuvat niiden seurassa, jotka elävät puhtaasti, sillä näin he saavat piston sydämeensä.
Sekä näkyväiset että näkymättömät on luotu Kristuksessa. Meille uskoville annettu kyky tuomita ulottuu henkivaltoihin asti. Näin paljon on Jumala uskonut langenneelle ihmiselle, ja asiaan tulisi suhtautua vakavasti.
Paavali puhuu edellä olevissa jakeissa myös ihmissuhteista. Meidän tulisi pyrkiä siihen, että suhteemme toisiin ihmisiin toimisivat. Jos ne eivät toimi, emme ole tarpeeksi kypsiä syvään hengelliseen sodankäyntiin.
Raamattu kehottaa meitä tuomitsemaan oikean tuomion (Jh 7:24). Tuomitsemisella ei tarkoiteta tuomiohenkisyyttä vaan asioiden oikeaa arvioimista. Kun malka on poistettu omasta silmästämme, näemme poistaa rikan veljemme silmästä. Kun miekka on ensin käynyt omaan sydämeemme, kykenemme arvioimaan oikein. Tällaisella arvioinnilla on eheyttävä ja parantava vaikutus. Esimerkiksi kun julistamme evankeliumia, meidän tulee julistaa sekä tuomiota synnille että armoa.
Kuuliainen sydän
Ensimmäiseksi Israelin kuninkaaksi Jumala oli kutsunut SauIin, mutta tämä lankesi syntiin eikä tehnyt siitä parannusta. Samuel sai tehtäväkseen voidella uudeksi kuninkaaksi jonkun Iisain pojista. Hän olisi itse valinnut heistä komean ja kookkaan Eliabin. Jumala kuitenkin ohjasi Samuelia: "Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen." (1 Sm 16:7.) Jumala kehotti Samuelia valitsemaan Daavidin, koska hän tiesi, millainen Daavidin sydän oli. Sana kertoo Daavidin olleen Jumalan mielen mukainen mies.
Ilmestyessään Daavidin pojalle Salomolle Jumala kehotti: "Ano, mitä tahdot, että minä sinulle antaisin." (1 Kn 3:5.) Salomo vastasi: "Anna sen tähden palvelijallesi kuuliainen sydän tuomitakseni sinun kansaasi ja erottaakseni hyvän pahasta; sillä kuka voi muuten tätä sinun suurta kansaasi tuomita?" (1 Kn 3:9.)
Salomo rukoili itselleen pitkän iän, rikkauden ja vihamiestensä hengen sijasta kuuliaista sydäntä, joka kykenisi tuomitsemaan kansaa oikein ja vanhurskaasti. Tuomitseminen ja hallitseminen on Raamatussa myönteistä. Siihen kuuluu heikkojen ja köyhien aUttaminen ja nostaminen sekä oikeudenmukaisuus. Synnin vääri;tämässä maailmassa tuomitaan ja hallitaan toisia sortaen.
Pyhä Henki auttaa
Paavali opettaa: "Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla." (Rm 8:26-27.) Nämäkin jakeet liittyvät ihmissydämeen. Jumalan Henki tutkii sydäntämme ja tuntee sen. Hän vaikuttaa sydämessämme rukousta ja antaa rukoustaakan. Viisas on hän, joka avaa sydämensä Herralle, joka näkee sen kuitenkin.
Jooelin kirjan toisen luvun loppupuolella luvataan suuria siunauksia. Jotta siunauksiin päästäisiin, siellä kehotetaan: "Kääntykää minun tyköni kaikesta sydämestänne - -. Reväiskää rikki sydämenne - -." (Jl 2:12-13.) Jumala tahtoo, että vaeltaisimme ehyellä sydämellä hänelle antautuneina.
Raamattu kertoo ihmissydämen olevan paha, mutta Jumala ei jätä ihmistä kuitenkaan toivottomuuden valtaan. Hän lupaa: "Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne." (Hes 36:26-27.) Jumalan tahdon tekeminen on mahdollista ihmiselle Pyhän Hengen avulla. Hän sulattaa kovasydämisyytemme.
Sydämistä taisteliaan
Raamatussa opetetaan: "Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat" (Ap 17:27.) Ihmisillä on omat ruumiilliset rajansa. Jumala on säätänyt kaupungeille ja kansoille fyysiset rajat. Myös omaan valtakuntaansa Jumala on säätänyt ajoitukset ja rajat, joiden puitteissa toimitaan. Hengellinen sodankäyntikään ei ole mikään irrallinen toiminto, vaan sen täytyy palvella käytännön päämääriä eli toimia tiettyjen terveiden rajojen puitteissa. Hengen sotureiden tulee olla yhteydessä sellaisiin ihmisiin, jotka palvelevat Jumalan valtakunnassa käytännön tasolla.
Hengellinen taistelu käydään nimenomaan ihmissydämissä. Meidän sydämissämme ovat ne väärät ajatusrakennelmat ja Iinnoitukset, jotka on kukistettava, että Jumalan tahto saisi vallata meidät kokonaan.
Jumalan sana kehottaa: "Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee: " (Snl 4:23.) Jos sydämemme ei ole puhdas, olemme vaarassa. Kun sydämemme on puhdas, Jumala varjelee meidät hengellisessä sodankäynnissä ja käyttää meitä, vaikka emme aina osaisikaan toimia kovin viisaasti. Sydämemme Jumala tahtoo valloittaa. Sinne hän puhuu ja sitä hän käyttää.
Antti Hämäläinen
Rukouskonferenssi 2.1.1999
(Airut 6/1999)