Vapauteen vapautettu

Kristus on tuonut meille vapauden. Siksi me saamme kääntää selkämme pahuudelle ja kiusoille. Pyhä Henki antaa meille voiman elää Jumalan tahdon mukaan.

Kun Paavali kirjoittaa roomalaisille, ettei hänen lihassaan asu mitään hyvää, hän viittaa ihmisen syntiseen luontoon (Rm 7:18). Kun ihmissuku lankesi syntiin, se joutui lihallisen luontonsa valtaan.

Lihan mieli - kuolema

Kristityn on tärkeä tietää lihallisen elämän tunnusmerkit ja ymmärtää, että lihallinen ihminen ei elä Hengessä. Usein me yritämme elää hengellistä elämää lihallisin ponnistuksin ja saatamme pitää itseämme hyvinkin hengellisinä. Kun Hengen miekka lävistää sydämemme, näemme lihamme turmeltuneisuuden.

Lihamme vastustaa Pyhää Henkeä. "Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte." (Gl 5:17.)

Lihallinen luonto on Jumalan vihollinen eikä se alistu Jumalan alaisuuteen. Koska se huolehtii maailmallisista asioista, sen tekojen seurauksena on kuolema.

"Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan." (Rm 8:5-7.)

Helposti häilyvä

Vaikka olemme Jumalan lapsia, saatamme silti toimia lihallisesti. Paavali opetti aiheesta näin: "Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niinkuin hengellisille, vaan niinkuin lihallisille, niinkuin pienille lapsille Kristuksessa. Olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?" (1 Kr 3:1,3.)

Vihamielisyys ja juonet ovat lihan mielen ilmenemismuotoja, samoin kapinallisuus, tottelemattomuus ja maailmallisuus (Gl 5:19-21). Sanan mukaan lihan teot ovat ilmeiset; niitä ei voi olla huomaamatta.

Raamattu esittelee vielä muita piirteitä, joita lihallisella elämällä on. Yksi niistä on tuomitseminen ulkoisten seikkojen perusteella. Jeesus varoitti tästä: "Te tuomitsette lihan mukaan; minä en tuomitse ketään. Ja vaikka minä tuomitsisinkin, niin minun tuomioni olisi oikea, sillä minä en ole yksinäni, vaan minä ja hän, joka on minut lähettänyt." (Jh 8:15-16.)

Lihalliset päätökset tekevät elämästämme häilyvän (2 Kr 1:17). Moni Herran palvelija antaa itsestään epäluotettavan kuvan, kun ei pidä lupauksiaan. Meidän on pidettävä esikuvanamme Jumalan vakaata uskollisuutta.

Paavali oli nähnyt, että moni kerskasi lihan mukaan (2 Kr 11:18). Saatamme helposti ylpeillä näkyvistä tuloksista Jumalan valtakunnan työssä. Mittaamme Pyhän Hengen työtä sen mukaan, montako ihmistä on tullut uskoon. Arvioimme asioita ulkoisten mittojen mukaan.

Vieläkin lihallisuudesta

Yleensä välitämme enemmän siitä, miltä työmme näyttää muiden silmissä kuin siitä, millaisessa suhteessa sydämemme on Jumalaan. Arvostamme kristillisten piirien osoittamaa suosiota, mutta lyömme laimin vähäpätöiseltä vaikuttavan palvelutyön salatun siunauksen. Paavali kovisteli tästä galatalaisia:

"Kaikki, jotka pyrkivät lihassa olemaan mieliksi, ne pakottavat teitä ympärileikkauttamaan itsenne vain siksi, ettei heitä Kristuksen ristin tähden vainottaisi" (Gl 6:12.)

Silloin, kun haluamme puolustaa omia uskonkäsityksiämme, meille tulee kiusaus taistella toisiamme vastaan. Lihallinen taistelu Jumalan puolesta on kuitenkin turhaa, sillä todellinen taistelu käydään henkivalloissa pimeyden ruhtinasta vastaan.

"Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi; sillä meidän sotaaseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia." (2 Kr 10:3-4.)

Jopa ystävyyssuhteemme saattavat olla lihallisia. Tiedämme aivan liian vähän sellaisesta kiintymyksestä, joka on puhdasta ja pyyteetöntä ja jonka Jumala on asettanut ihmisten välille. Korinttolaiskirjeessä painotetaan Kristuksen tuntemista Hengen mukaan:

"Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne. Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut." (2 Kr 5:16-17.)

Henki tekee eläväksi

Olemme ehkä tunteneet Kristuksen vain älyllisellä tasolla. Saatamme tietää hänestä paljon. Teologiset käsityksemme saattavat olla selkeät, ja saatamme tuntea Raamattumme hyvin. Silti emme tunne Jeesusta, joka on Jumalan elävä Sana.

"Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä." (Jh 6:63.) Vaikka tosiaankin puhuisimme enkelien kieltä ja ymmärtäisimme kaiken, se ei hyödytä meitä niin kauan kuin meiltä puuttuu rakkaus (1 Kr 13:1,2).

Joskus tuntuu siltä, ettemme voi lihallisuudellemme mitään kaikista ponnisteluistamme huolimatta. Huoli on aiheellinen, mutta Jumala on jo antanut siihen ratkaisun. Hän on taannut meille vapautuksen Jeesuksen kuoleman kautta.

"Yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet; ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut." (2 Kr 5:14-15.)

Pääsemme vapaiksi lihan vallasta Golgatan työn tähden. Löydämme vapauden, kun ymmärrämme, että olemme itsekin kuolleet Kristuksen kanssa ja nousseet hänen mukanaan ylös kuolleista. Pyhä Henki avaa meille ristin sanomaa.

"Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme." (Gl 5:24-25.)

Liha ristille

Sitä, joka on saanut syntinsä anteeksi, ei jätetä yksin taistelemaan. Pyhä Henki asuu meissä ja tekee meissä työtään. Hän synnyttää meissä halun tuoda lihamme ristille.

Kun oivallemme, että vapaudumme lihallisuuden vallasta Kristuksen kuolemassa, lihamme nousee vastustamaan Henkeä enemmän kuin koskaan. Sellaisessa taistelussa meidän on lujasti turvauduttava Jumalaan. Hänen sanansa lohduttaa ja antaa voimaa.

Pyhä Henki vuodattaa meihin Jumalan rakkautta ja paljastaa meille lihallisen mielemme salat. Meidän osaksemme jää luovuttaa tahtomme Jumalalle ja astua hänen puolelleen. Pyhä Henki tuo Jumalan voiman näkyväksi elämässämme.

Koska olemme ristiinnaulitut Kristuksessa, meidän ei enää tarvitse ottaa huomioon lihan pyyteitä. Jos annamme lihalliselle mielellemme periksi, on kuin astuisimme heikoille jäille. Emme voi emmekä saa luottaa lihaamme.

Aitoa hengellisyyttä

Jumalan sana ilmoittaa meille aidon hengellisen elämän piirteet. "Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa." (Rm 8:9.)

Mitä enemmän Jumalan Hengellä on meissä tilaa, sitä vapaampia olemme. Jumala tahtoo. että Pyhä Henki saisi vallata meidät kokonaan. Silloin vaeltaisimme hänessä joka hetki emmekä täyttäisi lihan himoa (Gl 5:16).

Ristin sanoma on vapautuksen sanoma. Pyhä Henki tuo meissä ilmi Jumalan lasten vapauden. Hän johdattaa meitä kuin pieniä lapsia (Rm 8:14). Hän saa meidät kutsumaan Jumalaa Isäksemme (Rm 8:15). Hän todistaa, että kuulumme Jumalalle (Rm 8:16). Hän myös rukoilee meissä Jumalan tahdon mukaan (Rm 8:2627).

Koska Jumala on tehnyt ihmeellisen työn puolestamme, hänelle kuuluu siitä kaikki kunnia. "Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anommetai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti!" (Ef 3:20-21.)

Jessie Penn-Lewis

(Airut 5/1998)