Jeesuksen opetus
veren
merkityksestä
Kun Jeesus saapui maan päälle, vaihtui aika. Vanhan liiton jumalanpalvelukseen liittyvien menojen aika oli ohi. Jeesus teki kaiken uudeksi. Hän saapui taivaallisen Isän luota ilmoittamaan ihmisille tien, joka vie Isän luo.
Ilmoittaessaan Jeesuksen tulosta Johannes Kastaja kertoi Jeesuksen kahdesta tehtävästä. Koska hän on Jumalan Karitsa, hän ottaisi pois maailman synnin. Hän myös kastaisi ihmisiä Pyhällä Hengellä.
Jumalan Karitsan täytyi vuodattaa ensin verensä, ennen kuin Pyhä Henki voitiin vuodattaa. Pyhän Hengen aikakausi saattoi alkaa vasta sitten, kun kaikki Vanhan testamentin opetukset veriuhrista olivat toteutuneet Jeesuksessa.
Jeesus itse opetti, että hän saapui maailmaan kuollakseen ristillä. Hänen tehtävänsä oli lunastaa ihmiset ja antaa heille elämä. Hän opetti itse, että hänen kuolemansa yhteydessä hänen verensä täytyi vuodattaa.
Kapemaumin synagoogassa Jeesus kutsui itseään elämän leiväksi. Hän kertoi, että hän antaisi ruumiinsa maailmalle elämäksi. Hän korosti: "Ellette juo - - hänen vertaan, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka - - juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä. Minun vereni on totinen juoma. Joka - - juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä." (Jh 6:48-59.)
Jeesus opetti siis, ettei hän voi antaa meille uutta elämää millään muulla tavoin kuin kuolemalla puolestamme, vuodattamalla verensä puolestamme ja tehden meidät osallisiksi sen voimasta.
Jeesus vahvisti Vanhan testamentin opetuksen veriuhreista. Ihminen saa elämän vain Jumalan hyväksymän sijaiskuoleman kautta. Ylösnousemuksen kautta ihmisen elämästä tulee sellaista joksi Jumala on ikuisen elämän tarkoittanut.
Jeesus opetti samaa totuutta maallisen elämänsä viimeisenä iltana. Ennen ristinkuolemaansa hän asetti ehtoollisen. Hän sanoi: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi." (Mt 26:28.)
Ilman verenvuodatusta ei ole syntien anteeksiantoa. Ilman syntien anteeksiantoa ei ole elämää. Vuodattamalla verensä Jeesus on antanut meille mahdollisuuden saada uuden elämän. Kun Jeesus puhuu "verensä juomisesta", hän tarkoittaa sitä, että hän antaa meille oman elämänsä. Sovitustyössä vuodatettu veri vapauttaa meidät syyllisyydestä, jonka synti on tuonut. Veri vapauttaa synnin tuomasta rangaistuksesta, kuolemasta. Kun uskossa nautimme ehtoollista "juomme hänen verensä" ja pääsemme osallisiksi hänen elämästään.
Kun Jeesus oli noussut ylös kuolleista ja astunut taivaaseen, apostolit eivät tunteneet häntä enää "lihan mukaan". Kaikki, mikä ennen oli vertauskuvallista, oli kadonnut, ja sen sijaan todelliset hengelliset totuudet tulivat esiin. Opetus verestä ei kuitenkaan kadonnut, vaan se on edelleen tärkeällä sijalla.
Hebrealaiskirje kirjoitettiin osoittamaan, ettei temppelipalvelusta enää tarvittu. Jumala oli niin suunnitellut, koska Kristus oli saapunut.
Hebrealaiskirjeessä perustellaan ja opetetaan sen vuoksi Jeesuksen verestä seuraavat perustavat asiat.
Lunastuksen keskeinen voima on siis Jeesuksen veressä. Vain Jeesuksen veri voi peittää syntimme Jumalan näkyvistä ja puhdistaa synnin meistä.
Apostolit vahvistavat tämän opetuksen. Paavali kirjoittaa: "Meillä on lunastus hänen verensä kautta." (Ef 1:7.) "Nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä." (Ef 2:13.)
Pietari muistuttaa lukijoitaan siitä, että heidät oli valittu Jeesuksen verellä vihmottaviksi (1 Pt 1:2). Johannes vakuuttaa lapsukaisilleen, että Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä (1 Jh 1:7).
Kaikki apostolit ovat samaa mieltä Jeesuksen veren merkityksestä. Se on äärettömän kallisarvoinen. Jeesuksen veri on korvaamaton.
(Airut 5/1999)